
Suomen eduskuntavaalit – 80 ääntä, 10 paikkaa ja yksi arpa jumalan asemassa.
Suomen eduskuntavaalit ovat päättyneet, ja tulos näyttää siltä, miltä demokratia lähikuvassa usein näyttää: vähän logiikkaa, vähän sattumaa ja muutama nimi, joiden kohdalla kukaan ei oikein muista, milloin he kampanjoivat – mutta siellä he nyt ovat.
Eduskunta on valittu – ketkä menivät läpi?
Eduskuntaan valittiin seuraavat kymmenen ääniharavaa ja äänihiljaista:
AlboHolicc – 15 ääntä
Makazan – 15 ääntä
Korpisopuli – 8 ääntä
PeaceAndLove – 8 ääntä
pikkuprinssi – 4 ääntä
Valilyonti – 3 ääntä
danne11 – 3 ääntä
Danskuit – 3 ääntä
Korppi – 3 ääntä
AureliaEstelle – 2 ääntä (viimeinen läpi mennyt arvalla)
Lause “viimeinen läpi mennyt arvalla” tiivistää suomalaisen vaaliperinteen paremmin kuin yksikään perustuslakiselostus: ensin kampanjoidaan, keskustellaan, väitellään ja tehdään vaalikoneita – ja lopuksi huomataan, että kahden äänen kerho ratkaistaan nostamalla nimi kulhosta.
Kaksinkertainen kärki: AlboHolicc ja Makazan
Kärkisijaa jakavat AlboHolicc ja Makazan, molemmat 15 äänellä. AlboHolicc on profiloitunut kylmän logiikan ja riskinoton ystävänä, joka väittää, ettei kone toimi ilman häntä – äänestäjät päättivät, että konetta kannattaa selvästi pitää käynnissä. Makazan taas on rakentanut profiiliaan kirjoittajana, joka tekee tekstejä vuorotellen itsensä, presidentin ja kansan hyväksi, ja ilmeisesti moni ajatteli, että tällaiselle joustavalle priorisoinnille löytyy aina käyttöä. Lopputulos on klassinen suomalainen kompromissi: ei yhtä suurta johtajaa, vaan kaksi vahvaa keulakuvaa ja loputon mahdollisuus sisäisiin vääntöihin siitä, kumpi on “oikeampi” ääniharava.
Keskikenttä: damage, rakkaus ja tervetulotekstit
Seuraavat paikat kertovat paljon äänestäjien kaksijakoisesta sielusta. Korpisopuli, 8 ääntä: “Suomen damage top 3” on edelleen valuuttaa – aina tarvitaan yksi, joka ei selitä, vaan näyttää tilastoista, kuinka paljon osui ja mihin. PeaceAndLove, 8 ääntä: sama äänimäärä, täysin eri filosofia, kun toinen puhuu damage-tilastoista ja toinen rauhasta, rakkaudesta ja siitä, että mikään ääni ei saa johtaa katumukseen. Kansa halusi sekä sen, joka painaa nappia, että sen, joka kysyy, miltä nappia painaminen tuntuu.
Taustatukea antavat pikkuprinssi, 4 ääntä, jonka tervetuloartikkeli, jatkuva läsnäolo ja kyvyttömyys olla hiljaa kantoivat neljän äänen edestä – se on poliittista pääomaa sekin. Lisäksi Valilyonti, danne11, Danskuit ja Korppi, 3 ääntä kukin, edustavat luokkaa “ihan hyvät ehdokkaat”: ei ääniharavia, ei häntäpään nimiä, vaan niitä, jotka saivat riittävästi luottamusta, että nimi muistiin asti päätyi ainakin kolmen ihmisen kynästä.
Kahden äänen kerho ja arvan armoton logiikka
Todellinen tragedia–komedia asuu kahden äänen kerhossa, johon jäivät: AureliaEstelle – 2 ääntä (valittu arvalla), Miuho – 2 ääntä (ei läpi), Iku-Turso – 2 ääntä (ei läpi), Zyrox – 2 ääntä (ei läpi), Nuunuu – 2 ääntä (ei läpi) ja Ryyppyputkipommi – 2 ääntä (ei läpi). Jokaisella heistä on takanaan vähintään kaksi ihmistä, jotka pysähtyivät, miettivät, ehkä testasivat vaalikonetta, keskustelivat kavereiden kanssa ja päätyivät siihen, että juuri tämä nimi ansaitsee äänen, mutta silti suurin osa tästä joukosta päätyi siihen kuuluisaan lauseeseen “ei läpi”.
Arpa suosi lopulta AureliaEstellea, ja näin syntyi kansanedustaja, jolle perustuslain lisäksi myös sattuma nosti kättä. Muilta voidaan kysyä vaalivalvojaisissa: “Miltä tuntuu hävitä arvala?”, ja vakiovastaus on tiedossa: “Demokratia toimii.” Jossain nurkassa Ryyppyputkipommi laskee, montako juomaa kahdella äänellä saa – ei eduskuntapaikkaa, mutta ehkä hyvän tarinan.
“Loppujen äänet eivät riittäneet”
Tuloksen kaunein ja tylyin rivi on edelleen: “Loppujen äänet eivät riittäneet.” Siihen tiivistyy kokonainen vaalikausi: jotkut kampanjoivat tosissaan, jotkut puoliksi vitsillä, jotkut vain siksi, että kaverit pyysivät, ja lopulta tilasto sanoo, että yritys tunnustetaan, mutta paikkaa ei tule. He kuitenkin muodostavat sen hiljaisen perustan, jonka päälle nämä kymmenen valittua nyt seisovat – kahdeksankymmenen äänen kollektiivisen vilkaisun hetkellisen tulkinnan.
Uuden eduskunnan mandaatti
Kun pöly laskeutuu, meillä on kaksi 15 äänen keulakuvaa, kaksi 8 äänen keskushahmoa (damage ja rakkaus), yksi 4 äänen energiapakkaus, neljä kolmen äänen luottokorttia ja yksi kahden äänen kansanedustaja, joka voitti sääntöjen puitteissa mutta universumin nopanheitolla. Yhteensä 80 ääntä, 10 paikkaa ja melkoinen kokoelma tarinoita siitä, miten nimi päätyi lappuun – tai jäi siitä juuri ja juuri uupumaan. Jos Valtion Totuus- ja Viestintävirasto kommentoisi tätä, se voisi sanoa, että kansa puhui, sattuma kuiskasi ja nyt meillä on eduskunta, joka näyttää täsmälleen siltä, miltä tällaisessa tilanteessa pitääkin näyttää: hieman oudolta, hiukan epäreilulta ja täysin rehelliseltä.
Valtion Totuus- ja Viestintävirasto (VTV)