Vaalitiedote 5/2026 – “Sota, vaalit ja se ikuinen kysymys: kuka tätä oikeasti pyörittää?”
Valtion Totuus- ja Viestintävirasto (VTV)
Presidentinvaalit Suomessa – nyt myös sotatilassa
Suomessa on sotatila, mutta demokratia jatkuu – toki hieman viivästettynä, lavastettuna ja VTV:n huolellisesti muotoilemana. Sama vanha näytelmä, uusi kriisi.
Presidentinvaaleissa ehdolla ovat:
Presidentti Cuccacaali – mies, jonka vaalipuheet ovat salaisia, koska ne käydään vain diplomaattisissa takahuoneissa
Varapresidentti ancalego – henkilö, joka käytännössä pyörittää koko valtiota ja unohti siksi kirjoittaa vaalipuheen
Zyrox – pro, aina online, kampanja enemmän pingissä kuin budjetissa
Nuunuu – rehellinen rahan ystävä, joka sanoo ääneen sen, mitä muut piilottavat liitteisiin
VTV muistuttaa, että tämä on täysin normaali, rauhallinen vaalitilanne – ainoastaan sota, neljä hyvin erilaista ehdokasta ja budjetti, joka huutaa kuin tyhjä ämpäri.
Cuccacaali – presidentti, jonka puheet ovat näkymättömämpiä kuin diplomaattiposti
Cuccacaali ei ole toimittanut vaalipuhetta, eikä VTV näe tässä ongelmaa.
Virallinen tulkinta:
“Presidentti Cuccacaalin vaaliohjelma on luottamuksellinen – se toimitetaan suoraan liittolaisille, vastapuolille ja vain osittain omalle hallitukselle.”
Kulissien takana Cuccacaali on tehnyt niin paljon diplomaattista työtä, että hänelle on myönnetty oikeus olla kampanjassa hieman näkymätön:
hän soittaa sinne, minne muut eivät edes löydä numeroa
hän neuvottelee sopimuksia, joita kukaan ei myöhemmin myönnä halunneensa, mutta kaikki haluavat hyötyä niistä
hän on vastuussa siitä, että sota ei ole vielä pahempi – ja että Suomella on edes pari kaveria maailmalla
VTV:n mukaan tämä kaikki on “liian monimutkaista vaaliväittelyihin”, joten on helpompi sanoa: “hän hoitaa diplomaation, älkää kysykö, miten”.
ancalego – varapresidentti, joka unohti puheen, mutta muisti kaiken muun
Varapresidentti ancalego ei myöskään toimittanut vaalipuhetta. Syynä ei ole välinpitämättömyys, vaan se, että hän on ollut kiireinen pyörittäessään itse valtiota.
Arjessa ancalegon kädenjälki näkyy kaikkialla, missä:
verot oikeasti nousevat
resurssit siirtyvät lomakkeelta toiselle
palvelut pysyvät jotenkuten pystyssä, vaikka puolet järjestelmistä syttyy palamaan
VTV linjaa:
“Jos kansalainen ihmettelee, miksi jokin asia toimii tai ei toimi, on turvallista olettaa, että ancalego oli jollain tavalla mukana.”
Hän on se henkilö, joka ei ehdi vaalikuvauksiin, koska on allekirjoittamassa jotain, mikä pitää sähköt, palkat ja ämpärituotannon käynnissä.
Zyrox ja Nuunuu – vaihtoehdot, jos totuus tuntuu liian harmaalta
Sotatilan keskellä kentällä on kaksi erilaista haastekampanjaa, jotka muistuttavat, että politiikka voi olla muutakin kuin hiljaista kriisinhallintaa.
Zyrox tuo mukanaan:
pro-asenteen
“aina online” -läsnäolon
lupauksen tehdä Suomesta paremman maan, kunhan ping pysyy alhaalla
VTV pitää Zyroxia “digitaalisena vaihtoehtona presidentille, jonka kalenteri elää reaaliajassa ja yöunet ei”.
Nuunuu puolestaan sanoo ääneen, että haluaa enemmän rahaa – itselleen.
Hän on pettynyt kansaan, joka ei tienannut hänelle tarpeeksi laatikoita, ja pyytää nyt vaalilahjoja suoraan. Kampanja on kerrankin rehellinen:
“En lupaa ihmeitä teille, lupaan ihmeitä itselleni, jos äänestätte.”
VTV suhtautuu tähän varovaisen ihailevasti:
harvoin poliitikko sanoo suoraan, että rakastaa rahaa
vielä harvemmin hän pyytää sitä näin suoraan vaalimainoksessa
Sota, valtio ja se ikuinen työnjako
Sotatilassa roolit jakautuvat näin:
Cuccacaali – hoitaa ulospäin suuntautuvan hermoromahduksen hallinnan: ulkomaiden suuntaan hymyillään, vaikka Excel huutaa
ancalego – huolehtii, että valtio pyörii, palkat liikkuvat, verot kerätään ja sotakoneisto ei sekoa järjestelmävirheeseen
Zyrox – lupaa parempaa tulevaisuutta, kunhan kukaan ei kysy kirjanpidosta
Nuunuu – lupaa, että ainakin yksi kansalainen tulee olemaan rikas, jos hänet valitaan
VTV kehystää tilanteen seuraavasti:
“Kansalainen valitsee nyt sen, missä tasossa haluaa epävarmuutensa:
hiljaisessa diplomatiassa, arjen käytännön hallinnossa, pelimaailman itseluottamuksessa vai taloudellisen itsekkyyden rehellisyydessä.”
Lopuksi
Valtion Totuus- ja Viestintävirasto muistuttaa, että sodan aikana:
hiljaiset puuttuvat puheet voivat olla merkki siitä, että joku on oikeasti töissä
näkyvät puheet voivat olla merkki siitä, että joku haluaa todella kovasti päästä töihin – tai kassalle
Vaalien tulos näyttää, minkälaista ironiaa Suomi tällä kertaa suosii:
näkymätöntä diplomatiaa, arjen ohjaajaa, aina online -presidenttiä vai rahan perässä juoksevaa johtajaa.